Mikä on katelaskuri ja miten se toimii?
Katelaskuri on ilmainen verkkotyökalu, joka laskee myyntikatteen, kateprosentin ja myyntihinnan ostohinnan perusteella. Katelaskurin avulla yrittäjä voi nopeasti tarkistaa, onko tuotteen hinnoittelu kannattavaa. Katteen peruskaava on:
Myyntikate = Myyntihinta − Ostohinta
Yllä oleva katelaskuri 2026 toimii kolmessa moodissa: laske myyntikate, laske myyntihinta haluttuun katteeseen tai laske ostohinta annetulla katteella. Laskuri sisältää myös markup-kertoimen (kate suhteessa ostohintaan), ALV-tuen (25,5 %, 14 %, 10 %) ja kannattavuusarvioinnin toimialakohtaisilla tasoilla.
Katelaskurin kolme moodia
1. Laske myyntikate (perinteinen)
Syötä ostohinta ja myyntihinta — katelaskuri laskee kateprosentin ja euromääräisen katteen. Esimerkki: ostohinta 50 €, myyntihinta 100 € → kate 50 €, kateprosentti 50 %.
2. Laske myyntihinta
Syötä ostohinta ja haluamasi kateprosentti — katelaskuri laskee, mikä myyntihinnan pitää olla. Esimerkki: ostohinta 50 €, kateprosentti 40 % → myyntihinta 83,33 €.
3. Laske ostohinta
Syötä myyntihinta ja haluamasi kateprosentti — katelaskuri laskee, kuinka edullisesti tuote pitää ostaa. Esimerkki: myyntihinta 100 €, kateprosentti 35 % → ostohinta saa olla enintään 65 €.
Katelaskurin kaavat — miten kate ja kateprosentti lasketaan?
Katelaskurin matemaattiset kaavat ovat yksinkertaisia. Tärkeintä on muistaa, että kateprosentti lasketaan suhteessa myyntihintaan, ei ostohintaan.
| Mitä lasketaan | Kaava | Esimerkki (osto 50 €, myynti 100 €) |
|---|---|---|
| Myyntikate (€) | Myyntihinta − Ostohinta | 100 − 50 = 50 € |
| Kateprosentti (%) | (Kate ÷ Myyntihinta) × 100 | (50 ÷ 100) × 100 = 50 % |
| Markup-kerroin (%) | (Kate ÷ Ostohinta) × 100 | (50 ÷ 50) × 100 = 100 % |
| Myyntihinta katteesta | Ostohinta ÷ (1 − Kate%/100) | 50 ÷ (1 − 0,5) = 100 € |
| Ostohinta katteesta | Myyntihinta × (1 − Kate%/100) | 100 × (1 − 0,5) = 50 € |
Tärkeä huomio: Kateprosentti ja markup-kerroin eivät ole sama asia! Esim. 50 % kateprosentti vastaa 100 % markupia. Suomalainen kauppa ja kirjanpito käyttää tyypillisesti kateprosenttia, mutta ulkomaisessa kaupassa törmää usein markupiin.
Tyypilliset kateprosentit eri toimialoilla Suomessa
Kateprosentin tavoitetaso riippuu toimialasta. Tässä karkeat tasot suomalaisissa yrityksissä:
| Toimiala | Tyypillinen kateprosentti | Esimerkki |
|---|---|---|
| Päivittäistavarakauppa | 15–25 % | Maitotuote: osto 1,00 € → myynti 1,30 € |
| Ravintola-ala | 13–30 % | Lounas: ruoka-aineet 5 € → myynti 13 € |
| Vähittäiskauppa (vaatteet) | 40–60 % | Paita: osto 20 € → myynti 50 € |
| Rautakauppa | 25–45 % | Maalipurkki: osto 18 € → myynti 30 € |
| Elektroniikka | 15–30 % | Puhelin: osto 700 € → myynti 950 € |
| Konsulttipalvelut | 50–80 % | Konsultointi: kustannus 50 €/h → laskutus 150 €/h |
| Ohjelmistoala (SaaS) | 70–90 % | Pilvipalvelu: kulut 5 €/kk/asiakas → hinta 50 €/kk |
| Kosmetiikka / luksus | 60–85 % | Hajuvesi: osto 25 € → myynti 120 € |
Huom: Nämä ovat bruttokateprosentteja eli ne eivät huomioi kiinteitä kuluja (vuokrat, palkat, markkinointi). Lopullinen nettokannattavuus on aina pienempi kuin bruttokate.
Ravintola-alan katelaskuri — 13,5 % ja muut tyypilliset tasot
Ravintola-alalla puhutaan usein ”13,5 % kateprosentista”. Tämä on suomalainen viitearvo, joka tarkoittaa, että 13,5 % myyntihinnasta jää katteeksi ruoka-aineiden ja muiden raaka-aineiden jälkeen. Kun tähän lisätään palkat (~30–40 %), vuokra (~10 %) ja muut kulut, päästään lopulliseen kannattavuuteen.
Esimerkki: lounaan hinnoittelu 13,5 % katteella
Ravintola haluaa myydä lounaan, jonka raaka-ainekustannukset ovat 5,00 €. Käytetään katelaskuria moodissa ”Laske myyntihinta”:
- Ostohinta (raaka-aineet): 5,00 €
- Kateprosentti: 13,5 %
- Myyntihinta = 5,00 ÷ (1 − 0,135) = 5,78 €
Tämä on liian alhainen myyntihinta! Käytännössä ravintolat hinnoittelevat aterian niin, että raaka-aineiden osuus on 25–35 % myyntihinnasta (eli kateprosentti 65–75 %), jotta palkat, vuokra ja kannattavuus saadaan mahtumaan. Tämä on yksi yleinen ymmärrysvirhe katteissa.
Katelaskuri ja ALV — veroton vai verollinen?
Katelaskuria käytettäessä on tärkeää muistaa, että katelaskenta tehdään aina verottomilla hinnoilla. ALV (arvonlisävero) ei vaikuta katteeseen — se on osa myyntihintaa, jonka yritys tilittää valtiolle. Katelaskurissa voit silti näyttää myös ALV:llisen hinnan referenssinä.
Suomen ALV-kannat 2026
| ALV-kanta | Mihin sovelletaan | Kerroin (×) |
|---|---|---|
| 25,5 % | Yleinen kanta (useimmat tavarat ja palvelut) | ×1,255 |
| 14 % | Elintarvikkeet, rehu, ravintolapalvelut | ×1,14 |
| 10 % | Kirjat, lääkkeet, henkilökuljetus, liikuntapalvelut | ×1,10 |
| 0 % | Vienti, tilatut sanomalehdet | ×1,00 |
Esimerkki: ALV:n vaikutus katelaskentaan
Tilanne: Tuote ostetaan 50 € (veroton) ja myydään 100 € (veroton). ALV 25,5 %.
- Ostohinta ALV:llä: 50 × 1,255 = 62,75 €
- Myyntihinta ALV:llä: 100 × 1,255 = 125,50 €
- Kate pysyy samana 50 € ja 50 % — ALV ei vaikuta katteeseen
Katelaskurin käytännön esimerkkejä
Esimerkki 1: Verkkokauppa — vaatteen hinnoittelu
Tilanne: Verkkokauppa ostaa paitoja 12 €/kpl tukusta. Tavoitekate 55 %.
- Myyntihinta = 12 ÷ (1 − 0,55) = 26,67 €
- Kate per paita: 14,67 €
- 100 kpl erä: liikevaihto 2 667 €, kate yhteensä 1 467 €
Esimerkki 2: Konsulttipalvelu — tuntilaskutus
Tilanne: Konsultti, jonka tuntikustannus (palkka + sivukulut) on 45 €/h. Tavoitekate 65 % (kattamaan toimisto, markkinointi, sairauslomat).
- Laskutus = 45 ÷ (1 − 0,65) = 128,57 €/h
- Kate per tunti: 83,57 €
- 1 600 tunnin vuosi: liikevaihto 205 712 €, kate 133 712 €
Esimerkki 3: Ravintola — kahvilan tarjottimet
Tilanne: Kahvilassa croissantin raaka-aineet maksavat 0,80 €. Halutaan 70 % kateprosentti (kattaa työn, vuokran ja sähkön).
- Myyntihinta veroton = 0,80 ÷ (1 − 0,70) = 2,67 €
- Myyntihinta ALV 14 %: 2,67 × 1,14 = 3,04 €
- Kate per croissant: 1,87 €
- 200 kpl/päivä: liikevaihto 534 €, kate 373 €/päivä
Katelaskureita vertailussa
| Laskuri | 3 moodia | ALV | Markup | Toimiala-vertailu |
|---|---|---|---|---|
| Nettilaskin.com | ✅ | ✅ 4 kantaa | ✅ | ✅ |
| Laskuri.org | 2 | ✅ | ❌ | ❌ |
| Eurolaskurit.fi | 2 | ❌ | ❌ | ❌ |
| Calkoo.com | ✅ | ❌ | ✅ | ❌ |
| Laskin-netissa.com | 2 | ❌ | ❌ | ❌ |
| Eliko.fi | 2 | ✅ | ❌ | ❌ |
Vinkkejä katteen parantamiseen
- Neuvottele ostohintoja. Tukkumäärät, vuosisopimukset ja maksuehdot voivat antaa 5–15 % alennuksen.
- Hinnoittele arvon mukaan. Älä hinnoittele kustannuksen + katteen kautta vaan asiakkaan saaman hyödyn mukaan.
- Vältä alennuskampanjoita. 20 % alennus vaatii merkittävän myynnin lisäyksen, jotta kate säilyy.
- Optimoi tuotemix. Myy enemmän korkeakatteisia tuotteita ja vähemmän pienkatteisia.
- Lisää palveluja. Asennus, takuu, neuvonta — nämä voivat tuoda 30–50 % katetta.
- Vähennä hävikkiä. 1 % hävikin vähennys voi nostaa katetta 2–3 %.
- Käytä dynaamista hinnoittelua. Kysyntä, kilpailutilanne ja kausi voivat antaa lisähinnoittelumahdollisuuksia.
Liittyvät laskurit ja oppaat
- 💸 ALV-laskuri 2026 — arvonlisävero (25,5 %, 14 %, 10 %)
- 📊 Prosenttilaskuri 2026 — yleinen prosenttilaskenta
- 💵 Palkkalaskuri 2026 — bruttosta nettoon
- ⏰ Viivästyskorkolaskuri 2026 — yritysmaksujen viivästys
- 💰 Kaikki talouslaskurit
Usein kysytyt kysymykset katelaskurista
Miten kateprosentti lasketaan?
Kateprosentti lasketaan kaavalla: (Kate ÷ Myyntihinta) × 100. Esim. ostohinta 50 €, myyntihinta 100 € → kate 50 € → kateprosentti (50 ÷ 100) × 100 = 50 %. Tärkeää: kateprosentti suhteutetaan myyntihintaan, ei ostohintaan.
Mitä eroa on kateprosentilla ja markup-kertoimella?
Kateprosentti = kate suhteessa myyntihintaan. Markup-kerroin = kate suhteessa ostohintaan. Esim. ostohinta 50 €, myyntihinta 100 €: kateprosentti 50 % mutta markup 100 %. Suomessa käytetään tyypillisesti kateprosenttia, ulkomailla markupia. Älä sekoita näitä!
Mikä on tyypillinen kateprosentti Suomessa?
Tyypillinen kateprosentti riippuu toimialasta: päivittäistavarakauppa 15–25 %, ravintolat 13–30 %, vaatteet 40–60 %, konsultointi 50–80 %, ohjelmistoala 70–90 %. Korkea kateprosentti ei aina tarkoita kannattavuutta — kiinteät kulut (vuokra, palkat, markkinointi) syövät katteen.
Mikä on ravintola-alan kateprosentti?
Ravintola-alan tyypillinen kateprosentti on 13–30 %. Suomalainen viite ”13,5 % kateprosentti” on usein alhainen — käytännössä ravintolat hinnoittelevat ateriat niin, että raaka-aineet ovat 25–35 % myyntihinnasta (eli kateprosentti 65–75 %), jotta palkat ja vuokra mahtuvat budjettiin.
Miten lasken myyntihinnan haluttuun katteeseen?
Myyntihinta haluttuun katteeseen lasketaan kaavalla: Myyntihinta = Ostohinta ÷ (1 − Kateprosentti/100). Esim. ostohinta 50 €, tavoitekate 40 % → myyntihinta = 50 ÷ (1 − 0,4) = 83,33 €. Käytä Nettilaskin.comin katelaskurin ”Laske myyntihinta” -moodia.
Vaikuttaako ALV katteeseen?
Ei — ALV ei vaikuta katteeseen. Katelaskenta tehdään aina verottomilla hinnoilla, koska ALV on osa myyntihintaa, jonka yritys tilittää valtiolle. Suomessa yleinen ALV-kanta on 25,5 % (2026), elintarvikkeissa 14 % ja kirjoissa/lääkkeissä 10 %.
Mikä on katelaskurin kaava?
Katelaskurin peruskaavat: Kate (€) = Myyntihinta − Ostohinta, Kateprosentti = (Kate ÷ Myyntihinta) × 100, Myyntihinta tavoitekateilla = Ostohinta ÷ (1 − Kate%/100). Nettilaskin.comin katelaskuri laskee kaikki nämä automaattisesti.
Onko kateprosentti sama kuin voittoprosentti?
Ei — kateprosentti on bruttoarvo, joka kuvaa myyntihinnan ja ostohinnan erotusta. Voittoprosentti (tai liikevoittoprosentti) huomioi myös kiinteät kulut: palkat, vuokrat, markkinointi, hallinto. Esim. 40 % kateprosentti voi tarkoittaa vain 5–10 % nettovoittoprosenttia.
Voinko käyttää katelaskuria palveluiden hinnoitteluun?
Kyllä — katelaskuria voi käyttää myös palveluiden hinnoitteluun. Ostohinta = palvelun tuotantokustannus (palkka + sivukulut + materiaali). Myyntihinta = asiakkaalta laskutettava. Konsultoinnissa tavoitekate on tyypillisesti 50–80 %, jotta hallintokulut, lomat ja markkinointi katetaan.
Miksi kateprosentti on tärkeää tietää?
Kateprosentti on yksi tärkeimmistä tunnusluvuista yritystoiminnassa, koska se kertoo: 1) riittääkö myyntihinta kattamaan kiinteät kulut, 2) voiko tuotetta myydä alennuksella säilyttäen kannattavuus, 3) miten yritys pärjää kilpailijoihin verrattuna, ja 4) miten paljon myyntiä tarvitaan tietyn voiton saavuttamiseksi.
Voiko kateprosentti olla negatiivinen?
Kyllä — negatiivinen kateprosentti tarkoittaa tappiollista myyntiä: tuote myydään halvemmalla kuin ostohinta. Tämä voi olla tahallista (sisäänvetotarjous, varaston tyhjennys) tai tahatonta (väärä hinnoittelu). Negatiivinen kate ei ole kestävää pitkällä aikavälillä.
Mistä saa lisätietoa katteista ja yrityksen kannattavuudesta?
Lisätietoa katteista, kannattavuudesta ja kirjanpidosta löydät esim. Suomen Yrittäjät, Verohallinto ja Tilastokeskus. Yritystoiminnan kannattavuuden seuraamiseen suosittelemme myös laskutus- ja kirjanpito-ohjelmistoja.
Miksi käyttää Nettilaskin.comin katelaskuria?
- 3 laskentamoodia — laske myyntikate, myyntihinta tai ostohinta
- ALV-tuki — 4 kantaa: veroton, 25,5 %, 14 %, 10 % (Suomi 2026)
- Markup-kerroin — kateprosentin lisäksi näytetään myös markup
- Toimialakohtainen kannattavuusarviointi — punainen/keltainen/vihreä mittari
- Kappalemäärälaskenta — erän kokonaiskate ja liikevaihto
- Pikavalinnat — 10, 25, 50, 100, 250, 500 €
- Erittely — ostohinta, myyntihinta, kate, kateprosentti, markup
- Mobiili-optimoitu — toimii puhelimella ja tabletilla
- Yksityisyys — kaikki laskenta tapahtuu selaimessa, ei tallennusta
- Ilmainen — käytä rajattomasti, ilman rekisteröitymistä