Rahapelaaminen on ollut osa suomalaista kulttuuria jo useiden vuosikymmenten ajan. Historiallisesti, rahapelaaminen on säännelty tiukasti valtion toimesta. Valtion pelimonopoli on mahdollistanut rahapelien hallinnan keskittämisen valtion käsiin, mikä on ollut keino rajoittaa pelihaittoja, mutta myös kanavoida pelituotot yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Alun perin Suomessa oli kolme eri peliyhteisöä: RAY (Raha-automaattiyhdistys), Veikkaus ja Fintoto. Jokaisella näillä tahoilla oli omat erityisalueensa rahapelaamisessa. Vuonna 2017 ne kuitenkin yhdistyivät yhdeksi yhtiöksi, Veikkaukseksi, joka sai yksinoikeuden kaikkeen rahapelaamiseen Suomessa. Veikkauksen tuotot jaetaan edelleen yleishyödyllisiin tarkoituksiin, kuten urheiluun, kulttuuriin, nuorisotyöhön ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Monopolijärjestelmä ei ole kuitenkaan ollut ongelmaton. Kritiikin kohteeksi on noussut muun muassa monopolin ylläpitämien tahojen edunsaajat. Monopoli on tuottanut merkittäviä tuloja niille tahoille, jotka ovat hyötyneet sen tuotoista, mukaan lukien urheilujärjestöt ja kulttuurilaitokset.
Samalla internetin myötä suomalaisten pelaajien on ollut mahdollista osallistua myös kansainvälisille nettikasinoille, joita Suomen lainsäädäntö ei pysty tehokkaasti valvomaan. Nettikasinoiden suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, ja ne ovat tuoneet uuden ulottuvuuden rahapelaamiseen.
Uusi Suomen hallitus on ilmoittanut aikomuksestaan murtaa valtion monopoliasema rahapelaamisessa ja siirtyä lisenssimalliin. Tämä muutos merkitsisi uuden aikakauden alkua Suomen rahapelaamisessa. Lisenssijärjestelmän avulla useat eri nettikasinot voivat hakea lupaa tarjota rahapelejä Suomessa, ja samalla monopolin rikkoutuminen avaisi markkinat kilpailulle. Tämä voi johtaa myös pelitarjonnan monipuolistumiseen ja pelaajien suojelun tehostumiseen. Lisenssimalli tulee myös muuttamaan nettikasinoiden toimintaa Suomessa, sillä jatkossa myös ne joutuvat hankkimaan lisenssin voidakseen toimia maassa.
Muutos kohti lisenssimallia tulee olemaan merkittävä, ja sen täydet vaikutukset tulevat näkymään vasta tulevina vuosina. Se avaa kuitenkin uusia mahdollisuuksia rahapelaamisen sääntelyyn ja kontrollointiin Suomessa. On kuitenkin tärkeää, että muutos toteutetaan huolellisesti, jotta pelihaitat pysyvät hallinnassa ja pelaajat saavat riittävän suojan.
Lisenssimallin hyödyt ja haitat
Lisenssimalli on järjestelmä, jossa eri rahapeliyhtiöt voivat hakea valtion myöntämää lisenssiä toimintaansa varten. Tämä malli on käytössä useissa maissa ympäri maailmaa, esimerkiksi Iso-Britanniassa, Maltalla, Ruotsissa ja Tanskassa. Järjestelmässä on sekä hyötyjä että haittoja.
Lisenssimallin hyödyt:
- Kilpailun lisääntyminen: Kun markkinat avautuvat useammille toimijoille, kilpailu lisääntyy. Tämä voi johtaa parempaan palveluun ja tuotteiden monipuolistumiseen pelaajien näkökulmasta.
- Valvonnan tehostuminen: Lisenssimallin myötä viranomaiset voivat asettaa tiukempia ehtoja lisenssin saajille, mikä voi johtaa tehokkaampaan pelaajien suojeluun ja pelihaittojen hallintaan.
- Lisääntyneet verotulot: Kun useammat yritykset voivat toimia laillisesti markkinoilla, valtion verotulot voivat kasvaa.
- Nettikasinoiden sääntely: Nettikasinot ovat olleet vaikea alue säännellä monopolimallissa. Lisenssimalli mahdollistaa tehokkaamman nettikasinoiden valvonnan ja luo samalla selkeät toimintaedellytykset niille.
Lisenssimallin haitat:
- Liian tiukka regulaatio: Tiukat regulaatiot ovat tärkeitä pelaajien suojelun ja pelihaittojen ehkäisyn kannalta. Kuitenkin liian tiukat säännöt voivat ajaa sekä pelaajat että kasinot “mustalle markkinalle” tai laittomille pelisivustoille.
- Bonusrajoitukset: Monet maat ovat rajanneet kuinka monta bonusta lisensoitu nettikasino voi antaa pelaajille. Tämä on myös johtanut siihen, että pelaajat etsivät vaihtoehtoja lisenssimarkkinan ulkopuolelta.
- Yleishyödyllisten toimintojen rahoituksen väheneminen: Monopolimallissa peliyhtiön tuotot ohjataan suoraan yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Lisenssimallissa tämä tuskin tapahtuu ja kaikki tulot menevät valtion kassaan.
On siis tärkeää löytää tasapaino, jossa markkinat ovat riittävän säännellyt suojatakseen pelaajia, mutta samalla joustavat ja houkuttelevat myös laillisia toimijoita. Tässä tasapainottelussa tulee ottaa huomioon kaikki sidosryhmät: pelaajat, peliyhtiöt, yleishyödylliset toimijat sekä valtio.
Miksi monopoli on pysynyt näin kauan?
Suomen rahapelimonopolin säilyminen vuosikymmenien ajan on ollut seurausta monenlaisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Yksi merkittävä tekijä on ollut suomalaisten vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja patriotismi, jota Veikkaus on osannut taitavasti hyödyntää markkinoinnissaan. Iskulauseet kuten “suomalainen voittaa aina” ovat uponneet syvälle kansalaisten sydämiin, ja ovat myötävaikuttaneet monopolin suosioon ja hyväksyttävyyteen.
Lisäksi monopolin pelituottojen jakaminen yleishyödyllisiin tarkoituksiin on ollut yksi pitkäikäisyyden avaintekijöistä. Monet tahot, kuten urheilujärjestöt, kulttuurilaitokset ja sosiaali- ja terveysalan toimijat, ovat hyötyneet näistä tuotoista merkittävästi. Tämä on luonut laajan kannatuspohjan monopolille, vaikka nämä tahot eivät suoranaisesti liitykään rahapelaamiseen.
Politiikassa monopolia on tuettu, osittain siksi, että se on mahdollistanut rahojen ohjaamisen erilaisiin tarkoituksiin. Onkin väitetty, että osa poliitikoista on hyötynyt monopolista rahallisesti tai pystynyt ohjaamaan rahoja tietyille järjestöille monopolin kautta. Tämä on luonut vahvan poliittisen tuen monopolille, vaikka kaikki poliitikot eivät välttämättä ole syvällisesti perehtyneet rahapelaamisen problematiikkaan.
Pelaajien suojelun nimissä monopolia on pidetty yllä, vaikka tämä argumentti on saanut paljon kritiikkiä. On totta, että suomalaisten peliongelmaisten määrä on suuri verrattuna moniin muihin maihin, ja tämä on haastanut monopolimallin tehokkuuden pelaajien suojelussa. On myös argumentoitu, että kansainväliset peliyhtiöt ovat pystyneet toteuttamaan vastuullisen pelaamisen periaatteita tehokkaammin kuin Veikkaus.
Monopolimallin kestävyyttä on lopulta alkanut horjuttaa teknologinen kehitys ja erityisesti nettipelaamisen yleistyminen. Internet on tehnyt kansainvälisten nettikasinoiden pelit suomalaisille pelaajille helposti saavutettaviksi, ja näin ollen valtion on ollut vaikea pitää yllä monopoliaan. Lisäksi ulkomaisten peliyhtiöiden valvonta on osoittautunut erittäin haasteelliseksi, mikä on edelleen heikentänyt monopolimallin uskottavuutta ja tehokkuutta.
Nämä tekijät yhdessä ovat siis alkaneet murentaa suomalaista rahapelimonopolia ja tuoneet esiin sen puutteita ja haasteita. On selvää, että muutos on väistämätön ja että Suomen rahapelijärjestelmän on uudistuttava vastaamaan nykyajan haasteisiin. Kysymys on siitä, kuinka tämä muutos toteutetaan, ja kuinka hyvin se pystyy vastaamaan sekä pelaajien, peliyhtiöiden että yleishyödyllisten tahojen tarpeisiin ja odotuksiin.
Näin lisenssimarkkinaan siirtyminen tapahtuu
Suomen hallitus on tehnyt historiallisen päätöksen siirtyä rahapelimonopolista lisenssimarkkinaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että lisenssimarkkina on oltava käynnissä viimeistään 1.1.2026. Tämä merkitsee laajamittaista ja merkittävää muutosta Suomen rahapelilainsäädännössä, johon liittyy useita haasteita ja seikkoja, joita on syytä tarkastella.
Suomen hallituksen on määriteltävä ja otettava käyttöön toimivat regulaatiot ja säännöt ennen mainittua päivämäärää. Tämä on valtava tehtävä, johon liittyy monia yksityiskohtia, kuten lisenssinhakijoiden vaatimukset, pelisäännöt, pelaajien suojelun mekanismit ja monet muut seikat. Lisäksi hallituksen on perustettava uusi valvontaelin, joka vastaa lisenssijärjestelmän valvonnasta ja noudattamisesta.
On hyvin todennäköistä, että lisenssihakemuksia aletaan ottaa vastaan noin kuusi kuukautta ennen markkinoiden avautumista. Tämä antaa viranomaisille aikaa arvioida hakemuksia ja antaa lisenssejä ennen markkinoiden avaamista.
Monissa lisenssimaissa on ollut käytäntönä ns. “cooling period“, jolloin nettikasinoiden on täytynyt lopettaa toiminta maassa ennen kuin he ovat voineet hakea lisenssiä. Tämä on ollut keino varmistaa, että toimijat noudattavat uusia sääntöjä ja säännöksiä. Tämä on tosin aiheuttanut närästystä, sillä tällä tavoin valtio on kiristänyt isoja operaattoreita ja buustannut valtion monopolia.
Hallituksen on myös mietittävä, miten toimitaan niiden nettikasinoiden suhteen, jotka eivät hae Suomen pelilisenssiä. Tässä yhteydessä on harkittava, sallitaanko suomalaisten pelaajien pelaaminen näillä sivustoilla, jos ne eivät markkinoi Suomeen tai käytä suomen kieltä. Vaikka Suomi ei todennäköisesti ryhdy radikaaleihin toimenpiteisiin, kuten internetblokkeihin, tiettyjä rajoituksia on odotettavissa. Ne nettikasinot, jotka eivät noudata lisenssiehtoja tai suomenkielisen markkinoinnin kieltoa, saatetaan estää IP- tai maksupalveluiden blokeilla.
Siirtyminen lisenssimarkkinaan on monimutkainen prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua ja valmistelua. Tulevat kuukaudet ja vuodet ovat kriittisiä tässä prosessissa, ja tulemme näkemään, kuinka hyvin Suomi pystyy sopeutumaan tähän uuteen todellisuuteen rahapelien saralla. Lopulta tärkeintä on, että uudistukset hyödyttävät suomalaisia pelaajia ja että rahapelit toimivat vastuullisesti ja turvallisesti.